Käytämme evästeitä, jotta voimme varmistaa, että sivumme palvelevat sinua mahdollisimman hyvin. Jos jatkat muuttamatta asetuksia, oletamme sinun hyväksyvän evästeiden käytön.
Useat nykyajan tietotyöt ja asiantuntijatehtävät suoritetaan toimisto-olosuhteissa, joissa työskennellään lähes kokonaan istuen. Nykyihminen viettääkin suuren osan hereilläolo ajastaan istuen oli se sitten työpaikalla tai vapaa-ajalla. Kiinnitämme usein huomiota työasentoon vasta siinä vaiheessa, kun selkä-, niska- ja hartiaseutu alkaa kipeytyä. Vaikka ergonominen hyvin muotoiltu työtuoli tukeekin kehoa ja sen lihaksia, olisi tärkeää myös pyrkiä vaihtelemaan työasentoa aktiivisesti.
Onko toimistotyössä sitten parempi istua vai seistä? Kehoamme ei ole suunniteltu pitkäkestoiseen staattiseen istumiseen, mutta sitä ei ole myöskään suunniteltu seisomaan samassa työasennossa tuntikausia. Tärkeintä on löytää tasapaino ja vaihdella työasentoa mahdollisimman usein ja monipuolisesti työpäivän mittaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme monipuolisen työasennon tärkeimpiä hyötyjä ja kerromme, mitkä työvälineet toimistossa tukevat aktiivista työpäivää.
Ei ehkä ole mikään yllätys, että keho voi parhaiten, kun sitä käytetään monipuolisesti. Silti monet meistä unohtavat yleiset suositukset ja ergonomiaohjeistukset. On todettu, että yli seitsemän tunnin päivittäinen istuminen vaikuttaa jo merkittävästi terveyteemme. Edes työpäivän jälkeinen liikunta ei auta poistamaan istumatyön aiheuttamia terveyshaittoja.
Merkittävin modernin työn aiheuttamista haitoista on tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat. Runsas ja pitkäkestoinen istuminen aiheuttaa myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia, hengityselimistön sairauksia, aineenvaihdunnan hidastumista, masennusta ja diabetesta. Tutkimusten mukaan istumisella on todettu myös yhteys ennenaikaisen kuolemanriskin kohoamiseen.
Tutkimukset osoittavat, että työasennon vaihtelusta on monia etuja. Myös Sosiaali- ja Terveysministeriö suosittelee työasennon aktiivista vaihtelua ja toteaa, että pitkäkestoista ja toistuvaa istumista sekä muuta paikallaanoloa tulisi välttää niin paljon kuin mahdollista.
Seisoma-asento on usein vaihtoehto, jota suositellaan istumisen vastapainoksi. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että seisten työskennelleet työntekijät paransivat työsuoritustaan, kokivat vähemmän päivittäistä ahdistusta, tunsivat olevansa sitoutuneempia työhönsä, kokivat vähemmän työhön liittyvää väsymystä ja huomasivat elämänlaatunsa parantuneen toisin kuin pelkästään istuen työskennelleet työntekijät.
Karkean säännön mukaan sanotaan, että työpäivästä noin puolet olisi hyvä tehdä seisten. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokaisen keho on yksilöllinen ja on hyvä kuunnella omaa kehoaan, kun totuttelee työskentelemään seisten osan päivästä. Istuma- ja seisoma-asennon vaihtelu helpottuu säädettävän kirjoituspöydän avulla, jonka sähköinen moottori nostaa ja laskee työtason aina sopivalle korkeudelle vaivattomasti. Ergonomiset työvälineet ovatkin ensisijaisen tärkeitä, kun suunnitellaan toimivaa ja terveyttä tukevaa työpistettä.
Tarkastellaan lähemmin sitä, mitä hyötyjä työasentojen aktiivinen vaihtelu tarjoaa. On nimittäin helpompaa soveltaa monipuolisia työasentoja omassa jokapäiväisessä elämässä, kun ymmärtää konkreettisesti, miten sen avulla voidaan edistää terveyttä ja hyvinvointia. Seuraavaksi luettelemme neljä positiivista muutosta, jotka huomaat melko nopeasti, kun alat soveltamaan työasennon vaihtelua istumisen, seisomisen ja kevyen liikkeen välillä.
Työpäivän tauottaminen, kevyt liike ja istuma- ja seisoma-asentojen vuorottelu kiihdyttävät verenkiertoa ja lisäävät hapen saantia koko kehossa. Kun elimistösi toiminnot tehostuvat, tunnet olisi valppaamaksi ja vireämmäksi, jolloin kykenet työskentelemään tehokkaammin ja keskittyneemmin. Väsymyksen ja ahdistuksen tunteet vähenevät ja tunnet olosi energisemmäksi läpi työpäivän.
Istuma-asennossa suuret lihasryhmät ovat passiivisessa tilassa ja kuluttavat normaalia vähemmän energiaa, mikä häiritsee kehon normaalia aineenvaihduntaa. Verenkierron ja hapensaannin lisääntyessä myös aineenvaihdunta kiihtyy ja rasva palaa tehokkaammin. On todettu, että seisomatyön ansioista energiankulutus kasvaa jopa 13 prosenttia. Lisää aktiivisuutta saa esimerkiksi tasapainolaudan avulla, joka stimuloi syviä keskivartalon lihaksia ja aivojen tasapainokoordinaatiota.
Seisominen aktivoi keskivartalon ja jalan lihaksia eri tavalla kuin istuminen. Työskentely seisten vaatiikin totuttelua, kun lihakset kehittyvät alussa. Yksi vaihtoehto istumatyölle on myös istumapallon tai tasapainojakkaran hyödyntäminen istuinalustana. Näiden aktiivivälineiden ideana on aktivoida syviä lihaksia istuma-asennossa kehittäen samalla myös tasapainon hallintaa. Tasapainojalustojen ja istumapallojen avulla voit liikkua vapaasti kaikkiin suuntiin, sillä ne mukailevat kehosi liikkeitä.
Pitkä staattinen työskentelyasento ylikuormittaa lihaksia ja niveliä. Tämä saattaa johtaa kipu- ja särkytiloihin tai lihasväsymykseen esimerkiksi niskan, selän ja hartioiden alueella. Kun onnistut vaihtelemaan asentoa istumisen ja seisomisen välillä riittävän usein, ehkäiset sekä ylä- ja keskivartalon lihassärkyä että vammojen todennäköisyyttä.
Loppujen lopuksi kyse on siitä, että löytää sopivan tasapainon eri asentojen vaihtelun välillä. Istumatyöhön tottuneena seisomatyö voi aluksi tuntua haastavalta. Lihakset kehittyvät ajan mittaan, joten pitkäkestoiseen seisomatyöhön ei kannata ryhtyä suorilta käsin. On hyvä aloittaa esimerkiksi tunnin kestoisella seisomajaksolla ja tarkailla, miten keho reagoi. Yksi keino lisätä seisomishetkiä työpäiviin on hankkia korkeussäädettävä neuvottelupöytä, jonka ansiosta kaikki kokoukseen osallistujat aktivoituvat seisomatyöskentelyyn edes osittain.
Seisomatyössä tulee myös huomioida jalat ja niiden lihakset, joten hyvät seisomatyöhön soveltuvat kengät auttavat löytämään oikean seisoma-asennon. Lisämukavuutta saa helposti pehmentävän seisontamaton avulla. Liian pitkään kestävä seisominenkin aiheuttaa terveyshaittoja, sillä lihasten väsyessä lantio saattaa työntyä eteenpäin ja siten selän asento vinoutua. Lihasten kestävyyttä kannattaa harjoitella vähän kerrallaan ja hiljalleen pidentää seisomatyöaikaa.